Kirjallisuutta
Ahokas, H. 1985. Cytokinins in the sap of curly birch (Betula pendula f. carelica) and the non-curly form. Journal of Plant Physiology 118: 33–39.
Alanko, P. 1981. Vuoden 1980 aikana Suomessa ilmestynyttä dendrologista kirjallisuutta. Dendrologian Seuran Tiedotuksia 12(1): 40–44.
Atanasoff, D. 1967. Virus stem pitting of birch (Wisa and Maser Disease). Zeitschrift für Pflanzenkrankheiten und Pflanzenschutz 74: 205–208.
Cajander, A. K. 1917. Metsänhoidon perusteet II. Suomen dendrologian pääpiirteet. 16 + 652 s. Werner Söderström O. Y. Porvoo.
Etholén, K. 1978. Kokemuksia visakoivun kasvatuksesta Lapissa. Silva Fennica 12(4): 264–274.
Etholén, K. & Huuri, L. 1982. Visakoivua käsittelevä kirjallisuus. Folia Forestalia 502: 1–24.
Fagerstedt, K., Pellinen, K., Saranpää, P. & Timonen, T. 1996. Mikä puu, mistä puusta? Yliopistopaino. Helsinki. 180 s.
Fagerstedt, K., Pellinen, K., Saranpää, P. & Timonen, T. 2016. Tunnista puu ja puuaine. Metsäkustannus Oy. 180 s.
Flanders, P. 2023. Curly birch & the nature of figured wood. Masters thesis. Aalto University School of Arts, Design and Architecture Department of Design. 74 s.
Gubaev, R., Karzhaev, D., Grigoreva, E. et al. Dissection of figured wood trait in curly birch (Betula pendula Roth var. carelica (Mercklin) Hämet-Ahti) using high-throughput genotyping. Sci Rep 14, 5058 (2024). https://doi.org/10.1038/s41598-024-55404-y
Hagqvist, R. 1995. Visakoivu – jalostettu ja tuottava viljelypuu. Metsänjalostussäätiö. Loppi. Moniste. 8 s.
Hagqvist, R. 1996. Visakoivun kasvatuksen kannattavuus. Esitelmä metsäviikon seminaarissa. Suomen Metsäyhdistys ry. Moniste. 4 s.
Hagqvist, R. 1997. Visakoivun latvuksen hoito: karsinta ja oksien typistäminen. Esitelmä Visaseuran retkeilyllä. Lammi. Moniste. 2 s.
Hagqvist, R. & Soutamo, E. 2006. Karsitun ja karsimattoman visakon tuottolaskelma. Visaseura ry, 50-vuotisjuhlaretkeily Hartolaan ja Sysmään. Moniste. 1 s.
Hagqvist, R. & Mikkola, A. 2008. Visakoivun kasvatus ja käyttö. Metsäkustannus Oy ja Visaseura ry. Hämeenlinna. 168 s.
Hallaksela, A.-M. & Niemistö, P. 1998. Istutuskoivurunkojen väriviat ja niissä esiintyvät mikrobit. Teoksessa: Niemistö, P. & Väärä, T. (toim.). Rauduskoivu tänään ja tulevaisuudessa. Tutkimuspäivä Tampereella 12.3.1997. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 668: 115–126.
Heikinheimo, O. 1915. Kaskiviljelyksen vaikutus Suomen metsiin. Metsähallituksen julkaisuja II: 1–264 + liitteet.
Heikinheimo, O. 1933a. Visakoivumetsien perustaminen ja kasvattaminen. Esitelmä. Suomen metsänhoitoyhdistyksen vuosikirja 3: 27–46.
Heikinheimo, O. 1933b. Koivun visaominaisuus kulkee perintönä seuraavaan sukupolveen. Metsälehti 1933(1): 4–5.
Heikinheimo, O. 1940. Havaintoja visakoivun kasvattamisesta. Metsätieteellinen Aikakauskirja 57(7): 41–46.
Heikinheimo, O. 1951. Kokemuksia visakoivun kasvatuksesta. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 39(5): 1–26.
Heikinheimo, O. 1958. Visakoivun kasvatuksen alkuajoilta. Visaseuran tiedonantoja 1: 1–6. Suomalaisen Kirjallisuuden Kirjapaino Oy. Helsinki.
Heikkilä, R. & Lääperi, A. 2007. Metsänhoito ja hirvi. Suositukset talvilaidunalueille. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Metsäkustannus Oy. Helsinki. 48 s.
Heiramo, T. 1991. Käyttämättömien mahdollisuuksien visakoivu. Metsä ja Puu 2: 4–6.
Heiramo, T. (toim.). 1991. Virtasen visaopas. Perinnetietoa visasta. Visaseura ry. Turku. 34 s.
Heiskanen, V. 1958. Tutkimuksia koivun karsimisesta. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 49(3): 1–68.
Henttonen, S. 1980. Visakoivun koristekasviarvosta ja -käytöstä. Dendrologian Seuran Tiedotuksia 11(2): 51–55.
Hintikka, T. J. 1916. Visakoivusta ja sen esiintymisestä Suomessa. Metsätaloudellinen Aikakauskirja 1916: 1–4.
Hintikka, T. J. 1917. Visakoivusta ja sen esiintymisestä Suomessa. Acta Forestalia Fennica 7: 209–212.
Hintikka, T. J. 1922. Die Wisa – Krankheit der Birken in Finnland. Zeitschrift für Pflanzenkrankheiten und Gallenkunde 32(5/6): 193–210.
Hintikka, T. J. 1941. Visakoivuista ja niiden anatomiasta. Painatus v. 2008. Kopio-Niini Oy. Tampere. 346 s. http: //hdl. handle. net/1975/7630.
Hintikka, T. J. & Soinne, U. T. 1937. Curly and flamy birch. Wood, 1937: 27–29.
Hintikka, T. 2004. Visakoivun lujuusominaisuuksien selvittäminen kokeellisesti. Turun ammattikorkeakoulu. Päättötyö. Turun ammattikorkeakoulun puheenvuoroja 15. 42 s.
Hintikka, T., Hagqvist, R. & Velling, P. 2006. Visakoivu. Metsätietokortti. Kortti nro11-001. Metsäkustannus Oy. 4 s.
Hohteri, H. 2020a. Visakoivua päätyy jopa polttoon, ellei sille keksitä uutta käyttöä. Maaseudun Tulevaisuus 18.3.2020: 23.
Hohteri, H. 2020b. Visakoivu tuo eloa pelkistettyyn muotoiluun. Maaseudun Tulevaisuus 18.3.2020.
Huuri, O. 1958. Visakoivun kasvualueesta. Visaseuran tiedonantoja 1: 16–18.
Huuri, O. 1978. Visaseura. Silva Fennica 12(4): 241–244.
Hämet-Ahti, L. 1987. Suomen koivujen taksonomisia ongelmia. Sorbifolia 18(3): 115–117.
Jakuszewski, T. 1973. Badanie zmienosci i dziedziczności populacji brzozy karelskiej z Gorców. Summary: Studies on the variation and inheritance in a Gorce population of the Karelian birch (Betula pendula Roth var. carelica (Mercklin) Hejtmanek. Arboretum Kórnickie 18: 73–79.
Jevdokimov, A. P. 1984. Visakoivun kasvatus Neuvostoliiton luoteisosassa. Silva Fennica 18(3): 303–311.
Johnsson, H. 1951. Avkommor av masurbjörk. Svenska Skogsvårdsföreningens Tidskrift 49(1): 34–45.
Johnsson, H. 1974. Genetic characteristics of Betula verrucosa Ehrh. and Betula pubescens Ehrh. Annales Forestales. Anali za Šumarstvo 6(4): 1–149.
Kannisto, K. & Heräjärvi, H. 2006. Rauduskoivun pystykarsinta oksasaksilla – vaikutus puun laatuun ja taloudelliseen tuottoon. Metsätieteen aikakauskirja 4/2006: 491-505.
Karhu, N. 1995. Vihreät jättiläiset, Suomen paksuimmat puut. Publications of the Finnish Dendrological Society 7: 1–221.
Kauppila, A., Anttila, A., Autio, A., Fagerholm, J., Lehtonen, J., Oksa, E., Raisio, J., Saarinen, J., Uski, K., Viherä-Aarnio, A. & Väre, H. 2021. Vihreät jättiläiset, Suomen suurimmat puut. Dendrologian Seura. Metsäkustannus Oy. 288 s.
Keinänen, E. & Tahvanainen, V. 1995. Visakoivu. Teoksessa: Pohjolan jalot puut. Erikoispuiden mitta-, laatu- ja käsittelyopas. Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemia. Kuopio. s. 117–122.
Koiravuori, R. 2023. Visakoivu tulee, onko markkinat valmiina. Puuviesti 2/2023: 33.
Koivisto, M. 2018. Selvitys visakoivun määrästä ja laadusta. Opinnäytetyö. Metsätalous. Tampereen ammattikorkeakoulu. 37 s. + 2 liitettä.
Kokkala, K. 2007. Visakoivun pystykarsinnan kehittäminen. Typistämisen lahoriskit ja oksien valikoiva karsinta. Päättötyö. Hämeen ammattikorkeakoulu, metsätalouden koulutusohjelma. 38 s.
Korhonen, T. 2011. The background of Finnish immigration to Finnskogen. Teoksessa: Mattila, M. (toim.), CIAV VERNADOC 2010. Keski-Skandinavian suomalaiset. Suomen ICOMOS, kansanrakentamisen komitea. Helsinki. s. 19–28.
Korpunen, H., Hagqvist, R., Heräjärvi, H. & Viherä-Aarnio, A. 2019. Suomalainen visakoivu metsästä maailmalle – puuvarannot, logistiikka ja laatuluokitus. Luonnonvarakeskus. 26 s.
Koskinen, O. & Luomajärvi, P. 2018. Visakoivun kylvö ja sen onnistuminen. Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö. Evo. Metsätalous. Hämeen Ammattikorkeakoulu. 35 s. + 14 liitettä.
Kosonen, M. (toim.). 2004. Visakoivu. Metsälehti Kustannus, Helsinki. 208 s.
Kuitunen, T. & Sipilä, A. 2006. Visaseura 50 vuotta. Visaseura ry. Paino Karisto Oy. Hämeenlinna. 157 s.
Kärkkäinen, K., Viherä-Aarnio, A., Vakkari, P., Hagqvist, R. & Nieminen, K. 2017. Simple inheritance of a complex trait: figured wood in curly birch is caused by one semi-dominant and lethal Mendelian factor? Canadian Journal of Forest Research 47(7): 991–995.
Kärkkäinen, M. 2007. Puun rakenne ja ominaisuudet. Metsäkustannus Oy. 468 s.
Lepistö, M. 1973: Accelerated birch breeding – in plastic greenhouses. The Forestry Chronicle 49(4): 172-173.
Ljubavskaja, A. J. 1978. Karelskaja berjoza. Lesnaja promyslennost. Moskva. 156 s.
Luoranen, J., Saksa, T., Finer, L. & Tamminen, P. 2007. Metsämaan muokkausopas. Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoen yksikkö. Gummerus kirjapaino, Jyväskylä. 76 s.
Martinsson, O. (red.) 2000. Masurbjörk, odling, produktion och virkesanvändning. Konferens och exkursion i Solviken, Tranäs, 11.-12.08.1998. Sveriges Landbruksuniversitet, Skogskötsel, Arb. rapp. 150. 38 s.
Martinsson, O. 1994. Odlingsförsök på åkermark med rönn, hägg och masurbjörk. Sveriges lantbruksuniversitetet. 17 s + bil.
Mattila, K. 1997. Visa palkitsee hyvän hoidon. Metsälehti 12.
Mikkola, A. 1998. Visan tunnistaminen on hankalaa, mutta myynti sitäkin helpompaa. Metsälehti nr. 3, 12.2.1998, s. 10–11.
Mylly, T. 1985. Visakoivu sekä Rovaniemen metsäopiston suorittamat visakoivukokeet. Tutkielma. Rovaniemen metsäopisto. 24 s.
Műhle-Larsen, C. 1940. Masurbirk. Dansk Skovforenings Tidskrift 25: 33–72.
Niemistö, P., Viherä-Aarnio, A., Velling, P., Heräjärvi, H. & Verkasalo, E. 2008. Koivun kasvatus ja käyttö. Metsäkustannus. 253 s.
Niemistö, P., Kilpeläinen, H. & Heräjärvi, H. 2019. Effect of pruning season and tool on knot occlusion and stem discolouration in Betula pendula – situation five years after pruning. Silva Fennica 53(1) article id 10052. https://doi.org/10.14214/sf.10052
Novitskaya, L. 1998. Regeneration of bark and formation of abnormal birch wood. Trees (1998) 13: 74-79.
Novitskaya, L., Nikolaeva, N., Galibina, N., Tarelkina, T., Semenova, L. 2016. The greatest density of parenchyma inclusions in Karelian birch wood occurs at confluences of phloem flows. Silva Fennica 50(3): article id 1461
Oskarsson, O. & Nikkanen, T. 1998. Metsäpuiden erikoismuotoja kultakuusesta luutakoivuun. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 670. 54 s.
Paganová, V. 2004. Analysis of inheritance and growth of curly birch progenies from controlled hybridization and possibilities of their utilization for timber production in agricultural landscape. Czech Journal of Genetics and Plant Breeding 40(2): 51–62.
Pagan, J. & Paganová, V. 1994. Curly birch in Slovakia. Breza biela svalcovitá (Betula alba L. var. carelica Merk.) na Slovensku. Vedecké a pedagogické aktuality 10/1994: 1–75. Vydala Technická univerzita vo Zlovene v Edičnom stredisku.
Pohjanheimo O. 1980. Visakoivun lisäämisestä pistokasversoista. Puutarhantutkimuslaitoksen tiedote 24: 1–10.
Pätiälä, R-V., Blomberg, K., Piepponen, S. & Paakkanen, J. 1978. Havaintoja raudus- ja visakoivun mahlan sokeripitoisuudesta. Silva Fennica 12(4): 253–256.
Raulo, J. 1981. Visakoivu ja sen kasvatus. Teoksessa: Koivukirja. s. 95–100. Gummerus.
Raulo, J. 1984. Visakoivu ja sen kasvatuksen erityispiirteet. Metsäntutkimuslaitos, metsänhoidon tutkimusosasto. Moniste. 4 s.
Raulo, J. & Sirén, G. 1978. Neljän visakoivikon päätehakkuun tuotos ja tuotto. Silva Fennica 12(4): 245–252.
Raulo, J., Saarnio, R. & Ylitalo, T. 1978. Visakoivun karsittujen oksien kylestyminen ja värivian leviäminen niistä runkoon. Silva Fennica 12(4): 257–263.
Relve, H. 1989. Maarjakask — meie looduse ainus väärispuu. Eesti mets 2: 13–17.
Riikilä, M. 1988. Visakoivulla kasvunvaraa. Ensiharvennus ratkaisee visakoivikon kehityksen. Metsälehti 17: 12
Rudén, T. 1954. Om valbjørk og endel andre unormale veddannelser hos bjørk. Meddelelser fra Det Norske Skogforsøksvesen 41–43: 455–505.
Runeberg, T. & Runeberg, K. 1991. Koivu. Birch. Weilin + Göös. 143 s.
Ruonakoski, A. 2002. Visakoivu. Maaseudun sivistysliiton opintokeskus. Aineistosarja, nro 1. Maaseudun sivistysliitto. Maahenki. 64 s.
Ryynänen, L. & Ryynänen, M. 1986. Propagation of adult curly-birch succeeds with tissue culture.
Silva Fennica 20(2): 139–147.
Saarnio, R. 1976. Viljeltyjen visakoivikoiden laatu ja kehitys Etelä-Suomessa. Folia Forestalia 263: 1–28.
Saarnio, R. 1980. Visakoivu – vuoden puu. Dendrologian Seuran Tiedotuksia 11(1): 4–14.
Salmi, A., Hintikka, T., Karppinen, T., Forsman, P. & Hæggström, E. 2007. Computerized ultrasound differentiation of curly birch from silver birch. Journal of Applied Physics 101(2): 024906-024906-5.
Sarvas, R. 1958a. Jättiläisvisakoivu. Visaseuran tiedonantoja 1: 7-10. Suomalaisen Kirjallisuuden Kirjapaino Oy. Helsinki.
Sarvas, R. 1958b. Visakoivun siemenen hankkiminen. Visaseuran Tiedonantoja 1: 11–15.
Sarvas, R. 1966. Visakoivikon perustaminen ja hoito. Metsätaloudellinen Aikakauslehti 83(8): 331–333.
Scholz, E. 1963. Das Verbreitungsgebiet der Maserbirke. Archiv fűr Forstwesen 12(12): 1243–1253.
Simonen, R. 1998. Visakoivun kasvatus on taitolaji. Metsälehti 3: 10–11.
Sokolov, N. O. 1937. Visakoivupuun fysikaaliset ja mekaaniset ominaisuudet (venäjäksi). Voprosi lesnova hasjaistva I lesnoi promislennosti Karelii: 207–225. Petrozavodsk. (viitattu Hintikka 2004).
Sokolov, N. O. 1950. Karelskaja berjoza. Petrozavodsk. 115 s.
Soutamo, E. 2005. Kuulumisia Mynnilän Arboretumista, visakoivujen perustamismenetelmät ja koetuloksia Metlan ja Mynnilän Arboretumin visojen kasvatuskokeesta. Kotimetsä-lehti 1/2005, 1.2.2005. s. 24.
Soutamo, E. 2006. Visakoivun oksien valikoiva karsinta. Kotimetsä-lehti 3/2007. 29.9.2006. s. 23.
Stener, L.-G. 2003. Fältsådd av björk i södra Sverige – ett alternativ till plantering. SkogForsk. Resultat nr 18. 4 s.
Suonto, Y. 2012. Muotoilua luonnollisesti. Teoksessa Vepsäläinen, J. (toim.), Markku Kosonen ─
puun aika. s. 105–124. Maahenki, Helsinki.
Säll, H. & Pettersson, B.-E. 2008. Masurbjörk. Klassons Mediabyrå. Sävsjö. 39 s.
Tonttila, M. 2022. Visakoivun uudet kuviot. Puuviesti 4/2022: 36.
Uitto, T. 2019. Visakoivu, curly birch. Puuviesti 8/2019: 22.
Uotila, P. 1989. Dendrologian Seuran Vuoden puu. Sorbifolia 20(3): 153–160.
Velling, P. 2007. Visakoivu – pirun puristama arvopuu. Pohjolan GEENIvarat 2007. Pohjoismaiden ministerineuvosto s. 20–21.
Velling, P., Viherä-Aarnio, A., Hagqvist, R. & Lehto, J. 2000. Valuable wood as a result of abnormal cambial activity – the case of Betula pendula var. carelica. Teoksessa: Savidge, R., Barnett, J. and Napier, R. (toim.), Cell & Molecular Biology of Wood Formation: 377–386. BIOS Scientific Publishers Ltd. Oxford.
Vepsäläinen, J. (toim.). 2012. Markku Kosonen – puun aika. Maahenki, Helsinki. 168 s.
Verkasalo, E. & Rintala, P. 1998. Rauduskoivun pystykarsintavikojen riippuvuus oksien paksuudesta, laadusta ja karsinnan vuodenajasta. Metsätieteen aikakauskirja – Folia Forestalia 2/1998: 151-178.
Vetchinnikova, L. V. 2005. Karelian birch and other rare representatives of the genus Betula. Moskova. Nauka. 269 s. (venäjäksi)
Vetchinnikova, L., Titov, A., Kuznetsova, T. 2013. Curly birch: biological characteristics, resource dynamics and reproduction. Petrosko. 312 s. (venäjäksi)
Virtanen, O. 1952. Visa- ja loimupuiden tunteminen ja kasvatusopas. Lahden työväen kirjapaino. Lahti. 24 s.
Viherä-Aarnio, A. 2022a. Visakoivu – harvinaisesta mutaatiosta arvokkaaksi resurssiksi. I. Historia ja metsänhoito. Sorbifolia 53(2): 51–64.
Viherä-Aarnio, A. 2022b. Visakoivu – harvinaisesta mutaatiosta arvokkaaksi resurssiksi. II. Käyttö, visavarat ja tulevat haasteet. Sorbifolia 53(4): 147–157.
Viherä-Aarnio, A. 2022c. Visakoivikoissa varttuu arvokas resurssi. Puuviesti 4/2022: 32–33.
Viherä-Aarnio, A. & Hagqvist, R. 2017. Curly birch (Betula pendula var. carelica), wooden ‘marble’ from Finland – soon easily available. Teoksessa: Möttönen, V. & Heinonen, E. (toim.), Proceedings of the 6th International Scientific Conference on Hardwood Processing. Natural resources and bioeconomy studies 80/2017: 133–141.
Viherä-Aarnio, A. & Hagqvist, R. 2018. Visakoivu tarvitsee geenivarojen suojelua – ehkä enemmän kuin pääpuulajimme. GeeniVarat 2018: 10–11.
Viherä-Aarnio, A. & Kauppi, T. 2024. Visakulttuurin edistäjä. Visaseura. Puuviesti 2/2024: 17.
Vuokila, Y. 1966. Karsiminen ja kasvu. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 66(5): 1–66.
Vuokila, Y. 1976. Karsimisen vaikutus männyn ja koivun terveydentilaan. Folia Forestalia 281: 1–13.
Vuokila, Y. 1982. Metsien teknisen laadun kehittäminen. Folia Forestalia 523: 1–55.
Väre, H., Saarinen, J., Kurtto, A. & Hämet-Ahti, L. (toim.). 2021: Suomen puu- ja pensaskasvio. 3. uudistettu painos. – Dendrologian Seuran Julkaisuja 10: 1–522.
Vääränen, K. 1999. Visakoivun kasvatus. Keski-Suomen metsäkeskus. Moniste. 7 s.
Ylioja, T., Saranpää, P. Roininen, H. & Rousi, M. 1998. Larval tunnels of Phytobia betulae (Diptera: Agromyzidae) in birch wood. Journal of Economic Entomology 91(1): 173–181.