Puukauppa

Visapuun kauppa

Visakoivun kaupanteossa on omat pelisääntönsä, joihin visakoivikkonsa hakkuuta suunnittelevan on syytä tutustua, ennen kuin tarttuu moottorisahaan. Tiivistäen voidaan sanoa, että leimikon ostaja, laatuvaatimukset sekä eri visalaatujen hinnat tulee olla selvillä jo ennen hakkuuta. Hakkuu tehdään aina talvella, jotta arvokas puutavara ei pilaantuisi.

Visakoivupuu on Suomen kalleinta puuta, jonka hinta kauppatilanteessa määräytyy painon mukaan. Visakoivut punnitaan tuoreina ja kuorellisina, jolloin mittayksikkönä on tuorekilo. Arvokkaan puun määrä halutaan selvittää mahdollisimman tarkasti, ja se onnistuu parhaiten juuri punnitsemalla.

Visapuuta arvioidaan nykyisin liikkuvan markkinoilla 500 tonnia vuosittain. Vuoden 2030 jälkeen visakoivun hakkuumahdollisuudet tulevat kasvamaan merkittävästi, kun 1990-luvulla alkaneen viljelyinnostuksen tuloksena syntyneet visakoivikot tulevat päätehakkuuikään. Huolimatta siitä, että osa viljelmistä tiedetään tuhoutuneiksi, korjattavissa olevan visakoivupuun määrän arvioidaan olevan 34 000 tonnia huippuvuonna 2038, eli lähes 70-kertainen. Valtaosa tästä varannosta on oksavisaa, mutta myös sorvivisan määrä tulee samana vuonna olemaan arviolta 9000 tonnia eli 18-kertainen nykyiseen verrattuna. Nämä arviot sekä niiden laskennan perusteet käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksessa tehdystä raportista (Korpunen ym. 2019).

Huippuvuosina visakoivupuusta lienee jo ylitarjontaa, mitä voidaan tasoittaa joko lyhentämällä tai pidentämällä kiertoaikaa. Päätehakkuuikäisiä ja sorvipuun mitat täyttäviä visametsiköitä kannattaisikin ryhtyä myymään ennakoiden tarjonnan kasvua. Harvennusvisan osalta jo nyt on ylitarjontaa.

Comments are closed.