Mikrolisäys on kasvullinen lisäysmenetelmä, jossa lähtökohtana on emopuusta otettu pieni siirrännäinen. Aikuisen, kukkimisiän saavuttaneen puun mikrolisäys aloitetaan kasvusilmusta, jonka kasvupiste siirretään kehittymään aseptisiin olosuhteisiin laboratorion keinotekoiselle ravintoalustalle. Kasvusolukon erilaistumista säädellään ravintoalustan koostumuksella ja erilaisilla kasvunsäätelyaineilla. Aluksi solukkoa monistetaan ja solurykelmään kasvatetaan useita pieniä versoja. Versotuppaita monistetaan useita kertoja, minkä jälkeen versot juurrutetaan joko laboratoriossa erillisellä juurrutusalustalla tai kasvihuoneessa. Taimet ovat aluksi alttiita kuivumiselle, ja ne totutetaan kasvihuoneen oloihin säätämällä olosuhteita vähitellen.
Visakoivua mikrolisättiin ensimmäisen kerran Metsäntutkimuslaitoksen Punkaharjun tutkimusasemalla. Menetelmä kehitettiin toimivaan kaupalliseen mittakaavaan Metsätyllilässä (nykyisin Taimityllilä Oy), jossa käynnistyi mikrolisättyjen visakoivujen tuotanto metsänviljelyyn vuonna 1992. Taimityllilä Oy:llä on ollut tuotannossa kaikkiaan 30 eri visakoivukloonia. Vuonna 2025 on myynnissä kymmenkunta kloonia, alkuperiltään Juankoski, Kerimäki, Hartola, Iitti ja Pälkäne.
Mikrolisäyksen merkittävin etu on se, että aloitusmateriaali voidaan kerätä aikuisista puista, joiden kasvu- ja laatuominaisuudet tunnetaan hyvin. Mikrolisäykseen etsitään valioyksilöitä, joilla on visakoivuksi kohtalaisen suora runko, ohuehkot oksat ja vähähaarainen latvus. Puuaineen visakuviointi tutkitaan rungon poikkileikkauksista, ja sen tulee olla erinomainen tai hyvä. Mikrolisäyksessä, kuten kasvullisessa monistuksessa yleensä, tuloksena on perimältään täysin emopuun kaltaisia jälkeläisiä. Harvinaisten huippuvisojen hyödyntämisen kannalta mikrolisäysmenetelmällä on suuri merkitys.
Vas: Mikrolisäykseen valittu Kerimäen Patasalossa kasvava 72-vuotias kantapuu E10046. Kuva: Risto Hagqvist.
Tietystä kantayksilöstä monistetut taimet, jotka ovat myös keskenään perimältään identtisiä, muodostavat kloonin. Tähän liittyy metsänviljelyssä tietty riski, mikäli kyseinen klooni osoittautuu alttiiksi jollekin taudille, tuholaiselle tai esimerkiksi runkohalkeamille. Kuhunkin visaistutukseen suositellaan otettavaksi mukaan vähintään 3-4 kloonin taimia tuhoriskien pienentämiseksi. Suuraluetason riskien pienentämiseksi tiettyä mikrolisättyä visakoivukloonia saa tuottaa metsänviljelyyn enintään kaksi miljoonaa kappaletta, ellei sitä ole testattu kloonikokeissa.