Visakoivun viljelyalalta tulee raivata pois muu pienpuusto ennen viljelyä. Käsittelemällä lehtipuiden kannot glyfosaatilla voidaan vähentää lehtipuiden vesomista ja myöhempää taimikon perkaustarvetta. Glyfosaatin käyttöä ei kuitenkaan suositella ympäristösyistä, ja se tulee kyseeseen vain kaikkein hankalimmissa ja voimakkaimmin vesovissa kohteissa. Glyfosaatin ostoon tarvitaan kasvinsuojelututkinto.
Tarvittaessa istutusalan vesitaloutta parannetaan ojittamalla tai yhdistämällä ojitukseen mätästys. Useimmilla kasvupaikoilla on tarpeen maanmuokkaus, jotta uudistaminen onnistuisi. Maanmuokkaus parantaa taimien kasvuolosuhteita, helpottaa viljelytyötä ja alentaa sen kustannuksia.
Metsämailla käytettäviä maanvalmistusmenetelmiä ovat äestys, kaivinkoneella tehtävät kevyehkö laikkumätästys tai kääntömätästys. Voimakas mätästys tulee kyseeseen vain erittäin rehevillä, vaikeasti metsitettävillä tai lievästi veden vaivaamilla aloilla (ojitusmätästys). Mätästyksen tuloksena syntyvät syvät kuopat, samoin kuin hakkuutähteet, hankaloittavat visakoivujen myöhempää usein toistuvaa karsintatyötä, joten syvien kuoppien tekoa tulee välttää, ja hakkuutähteet tulisi kerätä pois. Muokkaus tulee tehdä heti hakkuun jälkeen ja viljely heti seuraavana keväänä.
Pelloilla käytettäviä maanmuokkausmenetelmiä ovat mätästys, täyskyntö sekä pallekyntö, jossa palteet kynnetään eri suunnista vastakkain. Palle tulee tiivistää traktorin pyörillä kynnön jälkeen. Pallekyntöä suositellaan parantamaan kasvualustan ilmavuutta hienojakoisilla mailla. Mätästyksellä suositellaan tehtäväksi matalahkoja ja laakeita mättäitä.
Pintakasvillisuuden torjunta on tärkeää etenkin peltojen metsityksessä. Visakoivun taimet ovat herkkiä pintakasvillisuuden kilpailulle. Ne tulisikin istuttaa mahdollisimman pian peltoviljelyn lopettamisen jälkeen. Hyviä kokemuksia on saatu esimerkiksi sänkeen istuttamisesta heti puinnin jälkeen syksyllä tai seuraavana keväänä. Mikäli istutusalalla on runsaasti syväjuurisia, monivuotisia rikkakasveja (esim. juolavehnä), niitä voidaan torjua ruiskutuksin ennen viljelyä. Peltojen metsittämisessä visakoivulla ongelmana ovat yleensä myös yksi- ja kaksivuotiset rikkakasvit, joiden maaperässä säilyneet siemenet itävät päästyään maan pinnalle muokkauksen seurauksena. Siementen annetaan itää (kevät)muokkauksen jälkeen ja tehdään elokuussa ruiskutus glyfosaatilla. Haitallisten ympäristövaikutusten vuoksi glyfosaatin käyttö ei ole suositeltavaa. Yleisin PEFC-sertifiointi edellyttää, että kasvinsuojeluaineita käytetään vastuullisesti. FSC-sertifiointi puolestaan edellyttää, että kemiallisten torjunta-aineiden käytöstä pidättäydytään pohjavesialueilla.
Pintakasvillisuuden kilpailun lisäksi heinäntorjunta vähentää myyrätuhoja sekä versolaikkutautia, joka leviää heinikossa viihtyvien kaskaiden tekemistä vioituksista.
Taimien selviämistä pintakasvillisuuden kilpailusta edesauttaa taimien riittävä koko. Taimien pieni koko yhdessä alkuvaiheen hoitotöiden laiminlyönnin kanssa johtaa yleensä epäonnistumiseen.